28. helmikuuta 2017

2.

Kevät on ihan mieletöntä aikaa. Kuulin juuri lintujen laulua ensimmäistä kertaa tälle vuodelle ja vitsit vieköön, kuinka hyvä fiilis tulee, kun luonto herää eloon. Jollain tapaa kevät on ollut mulle myös surullista aikaa, mutta en osaa yhdistää sitä, minkä vuoksi niin on. Kai se on sitä, kun jättää menneen talven lumet ja keskittyy uuteen energiaan. Aloitin hiihtoloman perjantaina hengitys- ja verenkiertoelimistön fysioterapian tentin jälkeen ja milläs muullakaan tavoin kuin töillä. Toisaalta työ mulle Subwayssä on kuin lomaa, koska nautin siitä niin älyttömän paljon ja aina on jotenkin tosi ihana mennä töihin. Ehkä tässäkin asiassa asenne on se a&o.  Tällä viikolla yritän työskennellä ahkerasti, koska huomenna alkava kuukausi kuluttaa mun tiliä kohtalaisesti, mutta en paljasta vielä miksi♥. Ihanaa ihanaa ihanaa. Rahasta puheenollen eilisen työpäivän päätteeksi sain myös vastauksia yksityiseltä lääkäriltä huonoon vointiini ja aloitin tänään Thyroxin lääkityksen kilpirauhasen vajaatoiminnan kurissa pitämiseen. Toivon todella, että mun kummalliset oireet rauhoittuu tällä ja ainakin omaa oloa helpotti psyykkisesti, kun joku ymmärsi ja kuunteli tämän asian tiimoilta. Tulipa todettua, että rahalla saa terveyttä. Koulutehtäviä pitäisi jaksaa tämä viikko ahkerasti suorittaa, sillä maanantaina mulla alkaa kuuden viikon harjoittelu.

Tänään suuntaan jälleen töihin ja ajattelin tehdä treenin kotona pitkästä aikaa! Nyt, kun on sairastelut sairasteltu (kyllä, en minäkään säästynyt kevätflunssalta vaikka kuinka itselleni uskottelin) niin on ihana päästä jumpalle ja takaisin ruotuun. 


20. helmikuuta 2017

1.


Moikka ihanat. Siitä on niin kauan, kun oon teille viimeksi rustannut. Syystä, että oon nauttinut mun elämästä täysin siemauksin ilman järkkäriä. Mun kamera on ollut käytännössä koko tämän 5kk lipaston perällä.Se on tuntunut hyvältä. Oon ajatellut paluuta blogin puolelle viikottain. Päädyin hetki sitten piilottamaan vanhat kirjoitukseni, koska se Oona, joka teille on aikaisemmin kirjoittanut oli niin kovin hauras ja tunteiden vallassa.

 Halusin myös aloittaa puhtaalta pöydältä, sitä en kiellä. Te rakkaat, jotka tulette mua moikkailemaan edelleen kertoen siitä, kuinka odotatte, että palaan, ootte ehkä osasyy uudelleen yrittämiseen <3. Blogi on mulle aina ollut tosi tärkee juttu enkä missään nimessä ole halunnut luopua siitä täysin. Olisiko nyt takaisin paluun aika? Jos on, en todellakaan aio ottaa samanlaisia paineita kuin aikaisemmin. 

Jos jatkan, tästä tulee täydellisen epätäydellinen blogi. Rumia kaksarikuvia ja rehellistä tekstiä. Mutta hei beibet tiiättekö mitä? Mulla menee tosi hyvin! Olen rakastunut, olen onnellinen ja vahvempi henkisesti kuin ikinä aikaisemmin. Oma kroppa tuntuu hyvältä ja peilikuva hymyilee, kun on oikeanlaisia ihmisiä ympärillä vahvistamassa omaa itsetuntoa. Tai hetkinen... Eihän mun oo tarvinnut ajatella kropastani negatiivista oikeastaan ollenkaan. Tunnen tällä hetkellä itseni arvostetummaksi kuin ikinä. 

Tällä hetkellä käyn ahkerasti koulua, teen viikonloput töitä ja vapaa-ajan vietän toisen puoliskon kanssa. Läträän itseruskettavalla ja tykkään ehostautua varsinkin viikonloppuisin. Reissaan aina, kun kerkiän. Näen mun rakkaita ystäviä viikottain. Sanon hyvästit ensi kuussa mun köppäselle yksiölle, jossa elin tärkeitä hetkiä itseni kanssa. Muutoksia on kuitenkin edessä moneltakin eri taholta. 

Mutta tekstin pääasia oli, että mä olen täällä taas.

Ihan huippua olla kirjoittamassa.


 

OONAE | Copyright © 2012 | Powered by Blogger | Blog Designed By Yogen Basnet